8.12. Lauluharjoitukset

Kuten kaikki muutkin Tonttulan tontut, myös Teppana osallistui tänä vuonna Tonttulan joululauluharjoituksiin. Kaikki pienet tontut kerääntyivät Pukinhuoneiden suureen saliin, jossa paloi ainakin tuhat kynttilää. Joulumuori oli keittänyt jokaiselle tontulleen kuumaa mehua ja leiponut rusinapullaa. "Täytyy syödä, että jaksaa laulaa", hymyili Joulumuori.

Kuva

Laulun opettaja oli pitkä ja parrakas nuottitonttu Rihmasto. Rihmastolla oli kova ja möreä ääni ja hän lauleskeli usein Sinivuorten yö- nimistä joululaulua niin että Pukinhuoneitten ikkunat helisivät.

Rihmasto käveli tonttujoukon eteen ja veti hihastaan ohuen ja pitkän puikon.

"Mitähän se tuolla meinaa tehdä", ihmetteli tonttu Teppana.

Rihmasto kohotti pitkää puikkoa ja tonttujoukko hiljeni äkisti. Sitten Rihmasto heilautti puikkoaan uudelleen ja kaikki tontut alkoivat laulaa: "Joulupuu on rakennettu".

Tonttu Teppana katseli ihmeissään valkopuikkoista Rihmastoa ja ymmärsi, että hän huitoo puikolla tahtia muille tontuille. Ylösalas, sivulle, sivulle.

Teppanakin alkoi laulaa mukana. Hän ryhdisti rintaansa, veti syvään henkeä ja levitti kätensä sivulle niin että hänestä lähti kova ja mahtava laulu: "JOULUU ON JOOO-O OVELLAAA!"

Teppana lauloi niin kovasti, että sali kajahteli ja muut tontut alkoivat laulaa yhä kovempaa ja kovempaa, niin kuin Teppanakin.

Kun laulu loppui, Rihmasto laski puikkonsa ja hymyili kaikille tontuille.

"Noin mahtavaa ääntä minä en ole ennen kuullutkaan tonttukuorosta."

Teppana hymyili tyytyväisenä. Joskus kannattaa laulaa ääneen.

Anopin paras saaristolaisleipä

Sain omalta anopiltani aivan huikean hyvän saaristolaisleivän ohjeen. Olen leiponut tänään kolme litraa limppuja joulupukin konttiin. Resepti on niin ihanan helppo, että tahdon jakaa sen teidän kanssanne. Joulupöytään tämä käy erinomaisesti esimerkiksi Koko Suomi leipoo- voittajan joulujaksossa tekemänlohipateen kanssa, jonka resepti ohessa. Tykkään tämän leivän reseptistä, koska se ei ole liian makea ja tahmea, niin kuin jotkut saaristolaisleivät ovat.

Kohonnut taikina

Saaristolaislimppu

1 l piimää

75 g hiivaa

3 dl siirappia

3 dl kaljamallasta

3 dl vehnäleseitä

3 dl ruisjauhoja

1 rkl suolaa

10 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimää mikrossa kädenlämpöiseksi. Murusta lämpimään piimään hiiva ja lisää muut ainekset niin, että lisäät suolan viimeisenä sekoitettuna jauhoihin. Sekoita puukauhalla tai käsin. Älä vaivaa. Taikina jää löysäksi.

Anna taikina kohota 1 ½ tuntia vedottomassa ja lämpimässä paikassa. Jaa taikina kahtia, kahteen litran vetoiseen leipävuokaan, jotka olet öljynnyt margariinilla tai rypsiöljyllä.

Paista 175 asteessa 1 ½ tuntia. Ota sitten leivät uunista. Älä poista niitä vuo'ista vaan voitele leivän pinta siirappi-vesi-seoksella (n. 5 rkl siirappia ja dl vettä). Laita leivät sen jälkeen vielä puoleksi tunniksi uuniin. 

Leipä on parhaimmillaan, kun se on saanut vetäytyä jääkappissa muutaman päivän. Leipää ei kannatta leikata, kun se on vielä lämmintä. Leipä on hyvä kääriä voipaperiin tai pergamiiniin vasta, kun se on jäähtynyt täysin, silloin leivän pinta jää rapeaksi. Toisen leivän voi vaikka pakastaa, mutta nämä kyllä tuppaavat häviämään parempiin suihin kuin itsestään sen päivän jäähtymis-karenssiajan jälkeen.

Havuköynnös ja tämän joulun punaviinisuosikit

Itsenäisyyspäivä vierähti tänä vuonna nopeasti. Kättelyjonoa katsellessamme päätimme ottaa urakaksi havuköynnöksen teon. Havuköynnös on helppo, mutta aikaa jonkin verran vievä. Oma köynnöksemme eteni noin metrin tunnissa, kun toinen leikkasi sopivan pituisia havuja ja toinen sitoi niitä kiinni.

• Leikka kuusenoksista noin 15 cm pitkiä, hyväkuntoisia pätkiä.
• Ota haluamasi pituinen, paksu nailonnaru ja tee sen puoliväliin merkiksi solmu. Voit puolivälissä vaihtaa havujen suuntaa jos haluat; lopeta silloin havujen lisääminen puoliväliin ja aloita uudelleen toisesta päästä.

Tästä lähdettiin

•  Asettele narun ympärille havuja niin, että naru peittyy kauttaaltaan. Jätä havujen toinen pää vapaaksi.
• Kiepsauta rautalankaa tiukasti havujen naruja vasten olevan pään ympäri. Älä katkaise rautalankaa, vaan siirrä se syrjään aina kun ladot uuden kierroksen havuja.
• Jatka, kunnes haluat vaihtaa havujen suuntaa, naru loppuu tai havut loppuvat.

Valmiista köynnöksestä voi tehdä kransseja tai sen voi ripustaa jonnekin roikkumaan. Köynnös on aika painava, joten se kannattaa ripustaa tarpeeksi tukevista nauloista. Köynnökseen voi viritellä myös valosarjan.

Punaviinisuositukset tekemisen ohelle:

Tämän joulun kaksi punaviinisuosikkiani ovat Solo Passione ja Alamos, molemmat muistaakseni alle tai liki kympin pulloja. En varsinaisesti ole mikään kovin suuri punaviinin ystävä, mutta nämä kaksi kolahtivat todella. 

Solo Passione on täyteläinen, paahteinen, vähän puinen tai pihkainen, vadelmainen ja sopii joulupöytään ruoan kanssa.  Luulen, että Alkon tiketeissä lukee kuvauksessa, että puolitäyteläinen. Ei ole vahvan "alkoholin maun" takia ihan aivan kärkisijoilla seurusteluviineissä vaikka korkealle yltääkin, mutta sopii hyvin makeitten jouluruokien, kuten porkkana- ja lanttulaatikon kylkeen.

Tosi tasapainoinen ja lämpimän makuinen viini, ei ole hetken ilman kanssa tekemisessä oltuaan katkera, vaikka alussa saattaa siltä maistua. Pullo kannattaa avata hyvissä ajoin ennen juomista ja kaataa karahviin jos sellainen sattuu olemaan.

Alamos taas on yksinään niin makea ja hilloinen, että se toimii paremmin seurusteluviininä kuin ruoan kanssa, vaikka pöytäänkin varmasti sopii. Menee vain hyvä viini hukkaan, kun huomio keskittyy syömiseen.

Alamos maistuu suurin piirtein siltä kuin sekamarjahillo olisi laitettu tynnyriin ja annettu käydä. Tosi pyöreä, makea ja helppo viini, sopii varmasti moneen makuun.

Alamos on ehkä ensimmäinen punaviini, joka ei mielestäni maistu viinille, eli ensimmäisenä suutuntumana ei ole ns. "alkoholin maku", vaan makea ja pehmeä marja.

Joulun helpoin hyytelökakku

Hyvää toista adventtia!

Koska viime viikko oli niin kiireinen, etten kerennyt päivittää mitään blogiin, ajattelin tänä viikonloppuna ottaa päivitysrumban ja irtioton arkeen. Työviikonloppu sinänsä, mutta ei joulun laittaminen varsinaisesti työltä tunnu, kun kaiken tekee rennolla mentaliteetilla.

Aloitin perjantaina maailman helpoimmalla joulukakulla. Ohjeen löysin jostain vanhasta Kotiliedestä, Valion mainoksesta. Ei kannata huolehtia, maistuuko kakku myös pikkuväelle - näin pieni määrä kahvia vain korostaa suklaan makua. Kakun makuyhdistelmiä voi myös itse muunnella, koska maustettuja rahkoja on nykyisin niin montaa erilaista. Myös proteiinirahkat sopivat tähän tarkoitukseen, muistaakseni niiden joukosta löytyy myös puolukkarahkaa, Valiolla taas on kausimakuna tänä vuonna luumurahka. Jos haluat nipistellä sokerista, voit sekoittaa haluamasi makuaineita 250 g rahkaa (toisessa täytteessä 500g) ja maustaa sen esimerkiksi makeutusaineella. 

Joulun helpoin hyytelökakku

Pohja: 

12 kpl Bastogne- keksejä

75 g voita tai margariinia

Sulata voi. Muussaa keksit survimella muruksi. Vuoraa keskisuuri irtopohjavuoka leivinpaperilla. Painele voista ja keksinmuruista sekoitettu tahna irtopohjavuoan pohjalle. Jos tahnaa on vuokaan liian vähän, sulata n. 10 g siivu voita per 3 keksiä lisätahnaksi.

Tiramisutäyte:

2 liivatelehteä

1 prk vaahtoutuvaa suklaakermaa

1 rkl kahvia tai ½ rkl kahvia ja liraus konjakkia tai viskiä tai likööriä

1 prk Tiramisun makuista (Valio) rahkaa

Laita liivatelehdet lillumaan kylmään veteen noin 7 minuutiksi. Vaahdota suklaakerma. Mittaa neste kahvikuppiin ja kuumenna se mikrossa. Liota kuumaan nesteeseen liivatelehdet ja sekoittele hetki lusikalla, kunnes seos ei ole enää tulikuumaa. Kippaa neste sitten rahkapurkkiin ja  sekoita tasaiseksi. Sekoita rahkapurkin sisältö sitten kermavaahtoon käännellen. Levitä täyte keksipohjalle ja tasoita. Anna jähmettyä kylmässä noin tunti tai kunnes täytteen pinta on jähmettynyt.

Levitä jähmettyneen täytteen päälle varovasti kerros hilloa. Hillon päälle voi ripotella kanelia.

Kakkuun käy esimerkiksi omenahillo (marmeladi on liian makeaa), luumuhillo tai viikunahillo, jonka ohjeen näet edellisestä joulublogistani tämän linkin takaa.

Hillon voi myös jättää pois.

Piparkakkutäyte:

2 liivatelehteä

1 prk vispikermaa

1 rkl kahvia tai esim. maitoa

2 prk piparinmakuista rahkaa (Arla)

Tee toinen täyte samaan tapaan kuin ensimmäinen täyte, eli liota liivatelehdet, sekoita rahkaan ja sekoita kermavaahtoon. Levitä toisen täytteen päälle ja hyydytä.

Koristele kakku haluamallasi tavalla. Itse käytin suklaarusinoita.

P.S. Tuo ylempänä oleva täyte toimii jälkiruokana pelkästäänkin. Hyvä ja kevyt lisä esimerkiksi jouluaterialle.

7.12. Joulutähti

Tänään tonttu Teppana oli päättänyt olla reipas.

Aamulla, vielä kun oli pimeää, Teppana oli katsellut muiden tonttujen ikkunoita ja niissä tuikkivat pienet kynttilät.

"Tänään minäkin ripustan ikkunaan joulutähden", hän päätti.

Tonttu Teppana kipusi ullakolle ja avasi suurensuuren pahvilaatikon, johon hän oli viime jouluna laittanut kaikki joulukoristeet turvaan. Tonttu kaivoi varovasti laatikosta ison, punaisen joulutähden ja taittoi sen auki.

"Tuiki, tuiki tähtönen, jouluisin sua katselen...", Teppana lauleskeli.

Eevert Taavitsaisen talo

Alakerrassa Teppana päätti ripustaa tähden talonsa ensimmäiseen ikkunaan, josta näki ulos pihalle. Sillä tavalla tähti näkyisi Tonttulan kylälle asti. Teppana nousi varpailleen ja yritti kurottaa ylhäälle ikkunaan, mutta se oli liian korkealla. Teppana kurotti ja venytti ja kurotti itseään niin kuin olisi jättimäinen mittarimato, mutta ei siltikään yltänyt ikkunaan. Sitten hän keksi. Tonttu haki tuolin, nousi sen päälle ja kurotti uudelleen. Tällä kertaa hän ylti ylös asti, mutta kun hän oli juuri saamassa tähteä paikalleen, hän horjahti ja meniasi pudota tuolilta lattialle!

"Apuaaaa", tonttu huusi ja tarrasi nopeasti verhoon, ettei tipahtaisi.

"Täytyy olla tosi varovainen, kun on korkealla. Sieltä on pitkä matka maahan", sanoi Teppana, nosti joulutähden paikalleen ja laittoi töpselin seinään. Sieltä tähti tuikki iloisesti koko Tonttulan väelle.

6.12. Itsenäisyyspäivän tonttuparaati

Lauantaina tonttu Teppana ja lähettitonttu Kerkkänen ovat järjestäneet juhlat Teppanan tupaan. He aloittivat juhlien valmistelemisen jo aikaisin aamulla kun Kerkkänen tuli Teppanan luo potkurillaan. He leikkasivat paperista valkoisia lippuja ja piirsivät siniset ristit niihin kaikkiin. Lopuksi he täyttivät Teppanan tuvan lipuilla. Lähettitonttu Kerkkänen oli aamulla hakenut joulumuorilta tuoreita karjalanpiirakoita ja tontut tekivät yhdessä munavoita ison kipollisen. He sytyttivät jokaiselle ikkunalaudalle kaksi kynttilää ja koristelivat pöydät havunoksista tehdyillä kimpuilla. Teppana lakaisi lattian ja lopulta kaikkialla tuoksui hyvältä, puhtaalta ja herkulliselta.

Muut tontut toivat ruokapöytään karjalanpaistin, porkkanoita, makeisia, perunoita ja muita herkkuja. Tontut söivät yhdessä ja lauloivat joululauluja. Rakennustonttu Marjanen oli tehnyt piparkakkuja, joita tontut yhdessä koristelivat ja muistelivat, kuinka monta joululaulua he tiesivät. Tonttujen on hyvä harjoitella joululauluja ennen jouluaattoa, ettei vuoden mittaan unohdu yhtäkään laulua.

Poronhoitaja Vehnälä oli tuonut mukanaan Tonttulan ainoan television, jota hän viritteli olohuoneen nurkkaan aterian jälkeen. Lopulta hän hihkaisi ja näytti hyvin tyytyväiseltä. Televisio värisi hieman, mutta lopulta sieltä alkoi näkyä värejä. Televisiossa näkyi itsenäisyyspäivän paraati, jossa ihmiset marssivat pitkissä jonoissa toistensa takana ja taustalla liehuivat liput.

"Hei! Miksei meilläkin ole omaa itsenäisyyspäivän paraatia", tonttu Teppana  keksi.

"Joo, meillähän on jo liput jokaiselle", jatkoi poronhoitaja Vehnälä.

Niin tontut pukivat lämpimästi päälleen, sytyttivät jokaiselle kynttilän lyhtyyn ja nappasivat liput mukaansa. He järjestäytyivät jonoon ja marssivat Teppanan luota Tonttulaan. Monet tontut näkivät kulkueen matkalla Pukinhuoneille ja liittyivät marssijoiden perään. Aukiolla he pysähtyivät ja koputtivat Joulupukin oveen. Pukki avasi oven ja yllättyi: "Katsohan! Onko meillä Tonttulassa ihka oma tonttuparaati?" Pukki ja muori jakoivat jokaiselle marssijalle ison kupin kuumaa glögiä ja kiiltävän, punaisen jouluomenan.

5.12. Kuu

Oli jo aivan pimeää, kun Tonttu Teppana meni sytyttämään ulkorappusilleen kynttilää. Joulukuussa illat ovat jo pimeitä ja appusia ei näe nousta, ellei lyhdyssä pala kynttilää. Tonttu Teppana odotti nimittäin vierasta. Lähettitonttu Kerkkänen oli luvannut tulla tänään Teppanan luo kylään. Tontut aikoivat järjestää huomenna yhdessä itsenäisyyspäivän juhlan.

Kuva

Lähettitonttu ei ollut kuitenkaan vielä tullut. Teppana sytytti kynttilän, sulki sen lyhtyyn ja puhalsi tulitikun sammuksiin. Liekin sammuttua Teppana huomasi, että ulkona ei ollutkaan kovin pimeää. Taivaalla möllötti iso, pyöreä kuu, joka valaisi koko Tonttulan. Teppana astui pihalle ja tuijotti suoraan ylöspäin kuuta. Se oli niin pyöreä, että Teppanaa alkoi pyörittää. Hän nosti kätensä sivulle ja alkoi pyöriä ympäri aina vain kovemmalla vauhdilla ja yhä vain kuu oli pyöreä kuin omena.

Teppana pyöri itsensä ympäri, ympäri, ympäri ja ympäri niin kovalla vauhdilla, että kuu muuttui pieneksi valopalloksi hänen silmissään. Sitten Teppanaa alkoi pyörryttää ja hän pysähtyi. Tai niin hän ainakin luuli tehneensä, mutta pyöriminen ei lakannut, eikä Teppana voinut seistä enää pystyssä tai kävellä kohti rappusia, vaan kaarsi suoralta pihatieltä sivuun kuin frisbee ja tömpsähti kyljellensä suoraan lumikinokseen. Tuntui, että maa pyöri hänen ympärillään edelleen. Sitten se äkkiä lakkasi. Teppana nousi istumaan ja kampeutui ylös hangesta. Samalla lähettitonttu Kerkkänen tuli pihaan potkurillaan.

"Oletpa sinä luminen", Kerkkänen sanoi.

"Taisin tulla kuuhulluksi", Teppana tokaisi ja hoiperteli ylös tupansa rappusia.