Sunnuntaina Teppana sattui katsomaan ikkunasta ulos ja näki hangessa vilahtavan jotain valkoista. Teppana meni pihalle katsomaan. Rappusiltaan hän näki toisen vilahduksen jostain valkoisesta ja tällä kertaa mukana näkyi myös hieman mustaa.
"Huhuu", huusi Teppana, "Kuka siellä hangessa mönkii?"
Kinoksesta putkahti esiin kaksi nappisilmää ja musta kuono. Ensin niitä ei m
einannut erottaa valkoista taustaa vasten, mutta pian yllätysvieras heilautti korviaan ja nyt Teppana erotti, että selkeästi lumihangesta oli noussut pää. Pian sieltä nousi myös tassut ja vartalo.
einannut erottaa valkoista taustaa vasten, mutta pian yllätysvieras heilautti korviaan ja nyt Teppana erotti, että selkeästi lumihangesta oli noussut pää. Pian sieltä nousi myös tassut ja vartalo.
"Terve tonttu! Minä olen Make", sanoi vieras.
"Tervepä terve", sanoi Teppana. Hän katseli vierasta ja kysyi: "Oletko sinä jääkarhu?"
Teppana ei nimittäin koskaan ollut nähnyt jääkarhua ja luuli, että jääkarhut ovat pieniä, pörröisiä ja valkoisia eläimiä, niin kuin hänen pihallaan seisova yllätysvieras.
Teppana ei nimittäin koskaan ollut nähnyt jääkarhua ja luuli, että jääkarhut ovat pieniä, pörröisiä ja valkoisia eläimiä, niin kuin hänen pihallaan seisova yllätysvieras.
"Jäärkarhu!" Huudahti Make, "En minä mikään jääkarhu ole! Minä olen lumikko. Serkkuni näätä kertoi, että täällä Tonttulassa olisi mukavasti hankia johon voisi kaivautua. Me lumikot kaivamme talvella hankiin käytäviä ja asumme siellä", Make kertoi.
"Onpa erikoista", tonttu Teppana ihmetteli, "Eikö teille ikinä tule kylmä?"
"Ei, meillä on paksu ja monikerroksinen turkki! Panetko pahitteeksi, jos teen talvikotini tähän sinun pihamaallesi? Täällä on niin paljon kohmeisia etanoita ja marjoja."
"Toki, on mukava saada seuraa."
Niin Teppana katseli koko sunnuntaina, kuinka Make kaivoi pihalla. Välillä se kipaisi ulkona. Tonttu Teppana ajatteli, että hänen on keksittävä Makelle joku tupaantuliaislahja, koska on aika harvinaista Tonttulassa, että etupihalle muuttaa lumikko. Teppana haki ullakolta viisi vanhaa lyhtyä, puhdisti ne ja laittoi niihin kynttilät palamaan. Sitten hän vei ne ulos Makelle.
"Kiitos Teppana! Olipa todella kilttiä! Sain juuri viimeisen onkalon valmiiksi - haluatko tulla katsomaan", Make kysyi. Koska tontut ovat pieniä, Teppana mahtui Maken tunneliin ryömimään. Tunnelissa oli pimeää, mutta yllättävän lämmintä. Ei olisi uskonut, että tunneli oli tehty lumesta. Teppana ja Make ryömivät perätysten tunnelissa, joka haarautui pienemmiksi tunneleiksi ja taas toisiksi tunneleiksi. Lopulta he päätyivät Maken nukkumaonkaloon, johon hän oli kattanut marjatarjottimen. Siellä Teppana ja Make söivät lumisia karpaloita ja istuivat kynttilänvalossa rupattelemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti