lauantai 15. joulukuuta 2012

Glöötelöä ja rocky roadia!

Meidän päivämme alkoi laiskasti Rocky roadilla ja lakritsiteellä. Sekoitin sulaan suklaaseen piparimausteita ja ripottelin päälle fudgea, pähkinöitä, rusinoita ja vaahtokarkkeja.

Ostin Ruotsista lakrtisijuurta ja haudutin siitä tänään teetä. Earl Grey ei ihan hirmuisen hyvin sopinut lakritsin kanssa, koska siinä on pergamottia jo, mutta se oli ainoata mustaa teetä, jota kaapissa sattui olemaan.


Lakritsia.

NOM.


Iltapäivällä meidät yllätti ystävä, joka puhelimessa ounaili, että luvassa olisi yllätyksiä. Jotain eeppistähän sieltä putkahti: nimittäin göötelöä, joka oli saanut väkivaltaisen irroituksen kulhostansa. Glöötelön lisäksi tarjolla oli pannukahvia ja  Gravis admontum vsk 2012 - kotiviiniä, jossa oli hienoisia makuja herukanlehdistä, kanelista ja mustikasta.

Ohessa oleva kaakku on nimeltään Itkevä Hieronymos alias Tapion herätys. Suklaista se joka tapauksessa oli.

Lyhyt kuvaus kahvihetkestä löytyy alla olevasta videosta.

Hyytelö kirvoitti maittavat naurut, sillä en ole koskaan aikaisemmin syönyt mitään noin vetkuvaa.

Glöötelö, eli glögihyytelö.

Pipparsnaakkeleita


Ainejärjestössämme on tapana aina jouluisin leipoa hyväntekeväisyyspipareita. Viime vuonna piparimyynnin tuotto meni Hyvä joulumieli-keräykseen ja sitä ennen rahaa on lahjoitettu kummikuutille WWF:n kautta.

Tiistaina leivoimme taas vuotuisia pipareitamme meillä. Päätin sitten samaan syssyyn leipoa omat piparimme. Kuten normaalisti, yllätyksiltä ei vältytty.
Välikommenttina: Tässä aiemman postauksen kranssit, jotka saivat uuden tulokkaan riveihinsä.

Tein ensimmäistä kertaa elämässäni piparitalon lähestulkoon yksinäni kaavoista lähtien. Sain tietysti apua, mutta pääarkkitehtinä toimiminen kyllä sai sormen menemään suuhun muutaman kerran. Tajusin, että minullahan ei ole siis kaavoja olemassa, joten jouduin ne piirtämään itse. 

Julkinen anteeksipyyntö kaikille matematiikan opettajilleni, joille olen valittanut, ettei matematiikkaa tarvitse mihinkään. Täytyi kyllä kaivaa maoli esiin, että sain laskettua katon pituuden. Lopulta yritettyäni vaikka minkälaisia laskuja, päädyin tekemään mallinnoksen, joka näytti ihan hyvältä.

Kokoamisvaiheessa unohdin kuitenkin tuon ulko-oven kokonaan, joten mies kokosi siitä sitten halkoliiterin tuohon valmiiseen piparkakkutaloon. Ehkä siinä talossa asuu Sims-ukkoja, jotka omistaja on päättänyt deletoida poistamalla ulko-ovet asunnosta. One never knows.

Brio-karkeista syntyy kivat ikkunaruudut

Niin, spirantti, eli suomeksi rakoäänne (Kyllä. Saa nauraa.) tarkoittaa käytännössä konsonantteja, jotka syntyvät, kun joku suun osa peittää ilmavirran ja tuloksena on outoja örähdyksiä tai hankausäänteitä. Wikipedia osaa kertoa, että spirantteja voidaan tuottaa kitakielekkeellä, kielellä, etuhampailla tai huulilla taikka lähes missä ääntöväylän osassa tahansa.

Leivomme yleensä joka vuosi neljää spiranttia:  ð: tä , β: ää, :tä sekä ɣ:ää.


Spiranttien lisäksi syntyi piparkakkutalo. Poltin sormeni sulaan sokeriin, mutta onneksi mies oli mukana auttamassa.
Miehen idea oli kasata valkosuklaamansikoista lumiukko


Tekoprosessi:






torstai 13. joulukuuta 2012

Joulukortteja ja joululahja teen ystävälle


Askartelin tänä vuonna suurimman osan joulukorteista itse. Aluksi minulla oli tarkoitus tehdä vain yhdenlaisia kortteja, mutta niinhän siinä aina käy, että materiaalit loppuvat kesken ja Tiimarissa on alennuksessa kaikkia tilpehöörejä. Lopulta käytin osaan Skräpäykseen tarkoitettuja, valmiiksi painettuja enkelikuva-arkkeja, joita saa mistä tahansa käsityömyymälästä, leikattuja paperikuvioita, joista esimerkkinä nuo ylläolevat porot.



Vanhat, kirpparilta löydetyt lehdet ovat täynnä hauskoja mainoksia, lausahduksia ja valmiita tekstejä, joita yhdistelemällä saa todella persoonallisia ja hauskoja kortteja. Tein esimerkiksi häiden kiitoskortteihin vanhoista mainoksista yhdistelemällä hääteemaisia mainoksia, kuten "Lovemoubile - Ostakaa tämä hieno menopeli ja kyllä kyyti kulkee". 30-50-lukujen lehtikieli on paljon värikkäämpää ja nykylukijasta aivan tahattoman koomista, koska ensinnäkin meistä tuo kieli tuntuu huvittavan muodolliselta ja toisekseen, ilmaukset ovat yllättäviä. Tulisiko mieleesi nykyään otsikoida lehtijuttu näin: "Lasten päiväkoti, jonka avulla työnnetään, vedetään ja pukataan miehiä" tai "Luja, kaunisääninen ja luotettava! Siinä kuunteliain arvosteluja tämän syksyn radioyllätyksestä".


Laittelin muutenkin valosarjoja ympäriinsä. Tein kirjahyllyn päälle oksaviritelmän, jota varmaankin vielä muuntelen tässä joulun mittaan. Sain idean tuuheasta muovikuusiköynnöksestä, kun Clas Ohlssonilla oli myynnissä vastaavia valoköynnöksiä, jotka maksoivat noin miljoona euroa. Löysin Citymarketista tuollaisen köynnöksenpätkän kuudella eurolla ja kieputin vanhan valosarjan sen ympärille. Kelpaa. Tikkunekut olivat 1,5 e karkikaupassa.
















Ensi vuodeksi ajattelin tällaisia joulukortteja:

Kuva Kissatalon nuoren emännän blogista

Tee-joululahja

Supernopea ja helppo joululahja syntyy vanhoista purkeista, oman kaapin teelopuskoista ja muutamista mausteaineista. Itselläni sattui olemaan lukuisia teepussin lopuskoita kaapin pohjalla majailemassa. Sekoitin niistä mikstuuran, johon lisäsin kuivattuja ruusunlehtiä (löytyy luontaistuotekaupoista, kahveihin ja suklaaseen erikoistuneista kaupoista, etnisen ruoan kaupoista).

Teelaatuja sekoitellessa kannattaa muistaa se, ettei mene sekoittelemaan makuaineita, jotka eivät sovi keskenään. Tuskin esimerkiksi piparminttu ja lakritsinjuuri olisivat hyvä yhdistelmä, (vaikka ei sitä tiedä kuin kokeilemalla) maut varmaankin riitelisivät keskenään. Jos on epävarma, kannattaa maistella teetä (siis valmistaa siitä purusta teetä eikä mutustella niitä puruja).

Esimerkiksi hedelmänpalaset sopivat parhaiten mustan tai punaisen teen kanssa. Valkoiseen teehen taas sopivat miedot maut, kuten kuivatut mustikat, koska valkoisen teen aromit ovat yleensä hienovaraisempia kuin tumman teen. Vihreään teehen taas sopivat hyvin kukkien terälehdet, kuten jasmiini, ruusu tai muut yrtit.

Esimerkkejä teesekoituksista
  • Jasmiininkukka + vihreä tee
  • Ruusunlehti + vihreä tee
  • Mansikkatee + kuivatut mansikan palat + basilika
  • Musta tee + lakritsinjuuri
  • Punainen tee + kaneli
  • Vihreä tee + piparminttu + Polkagrismurska
  • Musta tee + suklaa-aromi + suklaapalaset
  • Musta tai punainen tee + piparkakkumausteet: kaneli, inkivääri, neilikka...
  • Musta tee + inkivääri + kuivattu appelsiininkuori
Kannattaa muistaa, että valmiissa teesekoituksissa saattaa olla jo makuaineita. Earl Grey esimerkiksi sisältää jo valmiiksi pergamottia, jonka kanssa sopii erinomaisesti kardemumma.

Parastahan tässä on se, että voit tehdä monia erilaisia sekoituksia lahjan saajan persoonallisuuden mukaan. Voit nimetä teen saajan mukaan ja antaa sen purkissa, joka sopii lahjan saajan kotiin parhaiten.

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Jouluhaaste

Tahdon haastaa nyt teidät kaikki, hyvät blogini lukijat.

Tämä haaste kestää joulukuun loppuun.

12.12. Kuuntele Jouluradiota tai vaihtoehtoisesti Jou´radiota .

13.12. Katso Luciakulkue.
Suomen Lucia kruunataan klo 17 Helsingin Tuomiokirkossa (HUOM! kirkko täytetään saapumisjärjestyksessä ja täyttyy yleensä nopeasti) jonka jälkeen Lucia laskeutuu Tuomiokirkon portaita n. klo 18. Luciakulkue, reitti: Aleksanterinkatu – Mannerheimintie – Etelä Esplanadi – Kauppatori (http://blog.visithelsinki.fi/archives/528)

14.12. Pidä avoimien ovien päivä. Avaa muille ovia, vaikka ihmiset tulisivatkin jälkeesi tai vähän matkan päästä kohti ovea.

15.12. Luovu jostakin.

16.12. Tee jäälyhty tai lumilyhty

17.12. Ompele kulkunen rintapielukseen päivän ajaksi.

18.12. Mene joulunavaukseen (Joensuu klo 17 alkaen)

19.12. Tyhjennä kolikkokukkaro Pelastusarmeijan joulupataan tai osta joululahja, paketoi se ja vie joulupadan alle.

20.12. Osta hyvä suklaalevy tai muu halajamasi herkku ja syö se. Luvan kanssa.

21.12. Pelaa lapsuuden lautapeliä.

22.12. Sinä syöt hyvin jouluna. Syövätkö muutkin? Anna joululahjaksi ateria koko kylälle: http://www.toisenlainenlahja.fi/fi/ateria_koko_kylalle/

23.12. Vietä päivä ilman Facebookia, sähköpostia. Kuuntele radiota. Uskaliain jättää televisionkin pois.

24.12. Vietä joulurauha. Älä hötkyile.

25.12. Syö joulupöydässä lautasmallin mukaisesti: puolet lautasesta kasviksia, neljäsosa perunaa ja loput lihaa.

26.12. Lue runo!

27.12. Maista jotain, mistä et pidä.

28.12. Käy lenkillä tai kävelyllä.

29.12. Kutsu ystävä käymään.

30.12. Anna jollekin hieronta.

31.12. Tee lupaus uudelle vuodelle. Älä kuitenkaan tee lupausta, joka on tyhjä tai merkityksetön tai jota et voi säilyttää.

Joululahjojen paketointivinkkejä


Arvelin, että saan kymmenenteen päivään mennessä saan ehkä joulukortit tehtyä ja lähetettyä.

Tuloksena olen tehnyt ja lähettänyt joulukortit, ostanut ostolahjat ja paketoinut ne sekä leiponut  piparit. Näppärää.

Joulun pakettilahjani näyttivät tältä:


Ostin Citymarketista ruukkukallan ja paketoin sen kullansävyiseen, paksuun hyllypaperiin. Kotiin tultuani tajusin, että sen saman paperin voi käyttää hyvin paketoimiseen. Kätevästä kädestä löysin tuollaisen pahviluiskan, jossa oli valmiiksi leikattuja vanhan ajan pakettikortteja, jotka sitten kiinnittelin Huopaset- lankaan. Minusta ne muovinarut ovat turhia.

Tässä myös muutama joululahjojen paketointivinkki, johon törmäsin netissä:Joululahjat. Kuva: Yle/Puoli Seitsemän
Lisää kuvateksti
Kuvat täältä
Ohje
Olen soveltanut sanomalehtipakkausta nyt muutaman vuoden ja täytyy kokemuksen rintaäänellä sanoa, että se on aivan loistojuttu, sillä paketit ovat kauniita ja materiaalit voi kierrättää normaalisti niin kuin minkä tahansakotikeräyspaperin. Lahjapaperihan on sekäjätettä, se menee kaatopaikalle. Tee siis ekoteko ja kääri lahjasi sanomalehteen tai vanhoihin keittiöpyyhkeisiin. Toinen hyvä puoli sanomalehtipakkauksessa on se, että teippiä ei tarvitse, jos käärit lahjasi isoon sanomalehteen. Sidot vaan paketin tarpeeksi tiukasti kiinni narulla.

Jos paketointi-ideat loppuvat kesken, netissä on monta paketeille omistettua käsityöblogia, joista suosikkini on http://www.nicepackageblog.com/

Näppärä Yle-artikkeli lahjojen paketoimisesta on tämä : http://olotila.yle.fi/koti/askartelu/tee-kauniit-paketit-itse. Tahtoisin ensi vuonna koitella tuota furoshiki-paketointia. Hirmu hypnoottista!



perjantai 7. joulukuuta 2012

Itsenäisyyspäivän tunnelmia


Itsenäisyyspäivänä nukuin pitkään ja söin karkkia aamiaiseksi! 'Nuf said.

Kyllä sitä sitten jotain muutakin tehtiin. Esimerkiksi ruokaa, jouluverhot ja kulkue. Ohessa kuvatodisteita.

Aloitetaan ruoasta, koska ruoasta on aina hyvä aloittaa.

Olen niin hyvään tottunut, että mielestäni karjalanpaisti on ylikäytetty, alipaistettu ja liian usein saatavilla, varsinkin näin itsenäisyyden juhlapäivänä Pohjois-Karjalassa.

Sen kunniaksi tein jotain muuta, nimittäin uunijuureksia ja possunpihvejä, joiden kylkeen tuli pippurinen kastike ja valkohomejuustoa.

Koko helahoito on helppo ruokakokonaisuus, ja maistuu varmasti kaikille, muttei silti ole kovin kaukana yksinkertaisesta kotiruoasta.

Itsepäinen resepti:

Pilko uunijuurekset uunipellille. Juureksia ei tarvitse välttämättä kuoria, jos ne pesee hyvin. Jos käytät naurista tai lanttua, kuori ne. Ja sipulit kanssa. Norota päälle öljyä siten, että tunnet sen olevan riittävästi. Jos haluat rapsakoita juureksia, laita enemmän öljyä. Juokseta päälle vielä ohut ristikko hunajaa, mausta mustapippurilla, suolalla, rosmariinilla, timjamilla ja basilikalla. Möyhi palasia, kunnes tilpehöörit levittyvät tasaisesti. Paista 225 c, kunnes haarukka menee läpi juureksista.

Tee possuille marinadi. Kumoa lihat kuppiin, lisää päälle noin 3 rkl valkoviinietikkaa, noin 6 rkl öljyä (saa olla enemmänkin, mikäli haluat marinadia runsaammin), 3 muussattua valkosipulinkynttä, pippuria, hieman fariinisokeria, suolaa ja persiljaa. Marinoi huoneenlämmössä puoli tuntia. Hiero lihoja samaan tapaan kuin hieroisit kipeitä hartioita jos sinulla ei ole lihanuijaa. Jos on lihanuija tai täysi viinipullo, lätki pihvejä kevyesti. Paista voissa, äläkä kypsennä yli!


Kun olet paistanut pihvit, kaada samalle pannulle Valion Mustapekka-ruokakermaa. Lisää pippuria, muita mausteita ja suolaa oman maun mukaan. Keitä ohutta kastiketta kasaan kunnes se on paksua.

TADAA!


Ei ole kovin Kotiliesimäinen annoskuva, mutta eipä se ole niin tarkkaa.

Voin paljastaa, että oli aika hyvää. Mukavasti hapanta, suolaista, makeaa ja pippurista.

Ruokajuomana oli Harviestoun Mr. Sno'balls- olutta, jonka sisarusta Reindeer droppings'a maistoimme viime viikolla. Itse pidin enemmän Porojuomasta, se oli juomana parempaa, mutta Lumipallot sopivat kyllä ruoan kanssa hyvin, koska maku oli vähän kevyempi. En kyllä maistanut sitrusta niin kuin etiketti lupasi...


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Ai loistavaa!

Löysin kaapistani pellavaliinan x. Se oli kutistunut väärässä pesulämpötilassa, ja tuloksena se oli hieman mutturainen varsinkin puuvillakirjailuitten kohdalta. Tahrojakin siinä oli vaaleammalla puolella.

Mutta koska pilvissä on aina kultareunus: Kerrankin saan rehellisesti sanoa, että omistan pellavasekoiteliinan, jota voi oikeasti käyttää ilman kamalaa paniikkia siitä, että sille tipahtaa punajuurta!

Kyllä on hyvä mieli! Sain jouluverhotkin viimein ommeltua, ja niinhän siinä sitten kävi, että joko lanka kertää siinä kankaassa, tai olen leikannut itse kankaan vinoon, mutta vinothan niistä verhoista tuli. Laitoin kovan alalanka-äherryksen työn tulokset ylpeänä ikkunaan ja astuin muutaman askeleen taaksepäin. Nauruhan siinä pääsi, kun ihan selvästi havaitsee verhojen olevan vinossa. Katsokaa nyt itse - vinohan tuo linja on! Mutta on kivat verhot ja se on pääasia. Ei pidä stressata turhista.

Mitäs tuosta! Onpahan jouluverhot! JA IHAN ITE TEIN!

Ajattelin ensi vuodeksi kirjailla ristipistoin jotain pikkukukkia tuohon reunaan, niin sehän on kuin omistaisi ihan toiset verhot.


Olen saavuttanut jonkunlaisen joulunirvanan sen suhteen, että minua vain ei pysty nyt hetkuttamaan stressillä, vaikka kuinka yrittäisi!

Kamoon. Vuoden paras juhla on kynnyksellä, niin ei tässä nyt kerkeä ressailemaan. Pitää tässä vielä ennen kymmenettä päivää tehdä kaikkia ihania juttuja: paistella piparit, tehdä ensimmäiset joulutortut ja joulukortit, jotta ne kerkeävät perillekin...
Sitten voisi tehdä vaikka piparkakkutalon ja käydä avustamassa pukkia. Mutta ne Korvatunturipuuhat ovat salaisia, joten niistä on turha odottaa raporttia tänne.
Ja hei, ette pysty oikeasti kuvittelemaan, miten mukavalta tuntuu päästä viikonloppuna töihin pitkästä aikaa. Olen ollut nyt lomalla viikon, ja onpa taas kiva päästä pulisemaan vähän omakuntalaisten kanssa omaa murretta. Kyllä mie sit tykkään niin olla kaupan täti.

Välihuomautuksena hyvä uutinen kaikille kerrostaloihmisille:
Oletteko ikinä koitelleet kuivattaa appelsiinejä/limettejä/madariineja/klementiinejä uunissa?

Minä olen ja voin kertoa, että sanomista tuli.

Se on nimittäin ensinnäkin sellaista puuhaa, että kämppä on kuuma kuin pätsi, kun kuivaat koko päivän sitrussiipaleita uunissa. Sitten kun otat kappaleet pois sieltä, niin ne ovat ensinäkemältä ihan hyviä, mutta pettymys on hirmuinen, kun keskusta väistämättä jää ihan löpperöksi, koska kuivaus ei ole tarpeeksi tehokas. Sitten avaat kaikki ikkunat, kun on niin kuuma ja sitten kaikkiin ikkunoihin tulee höyryä. Mikään lakka tai muu sellainen ei myöskään koveta keskustaa. Sitten päädyt vaan huokailemaan kovan työn jäljiltä.

Mutta ei hätää. 
Kätevästä kädestä saa valmiiksi kuivattuja mandariinisiivuja jotain kymmenen senttiä kipale. 
Älä näe vaivaa. http://kateva-kasi.fi/

Soihtukulkue



Joensuun ylioppilaiden sohtukulkue lähti viideltä Alkukivien luota ja käveli sankarihaudoille. Kulkueet ovat aina jees, perinteet vielä enemmän jees.

Kuvat ovat hieman tärähtäneitä, mutta mitäpä tuolta voisi odottaakaan, kun toisessa kädessä on soihtu ja toisessa kamera, joka varoittaa patterien loppumisesta ja hyytyy pakkasessa.

Viime vuonna oli melkein 20 astetta pakkasta kulkueessa. Jonain vuonna taas tuuli niin paljon, että soihdut sammuivat miltei välittömästi sytytyksen jälkeen. Nyt ilma oli kirkas ja ilma vain -7, joten mukavahan tuossa oli tallailla.

Tänään käväisimme työhaastattelussa Jämsässä, ja lumitilanne oli lähes mahdoton osan matkasta. Ja tietysti sen osan matkasta, jonka minä ajoin.

Näkyvyys oli rekkapöllyävän lumen takia vaihtelevasti pahimmillaan noin puoli metriä. Sitten kun vaihdoimme kuskia, ilma oli kirkas kuin morsiamen otsa.

Vai että sellaista peliä tänään.